maanantai 23. heinäkuuta 2012

Ensimmäinen Marimekkoni

Marimekko. Nostalginen, kotimainen, värikäs, rohkea. What's not to like. Marimekon mekko on siis luonnollinen varuste suomalaisen mekkofanin kaapissa.

Olen kyllä aina himoinnut itselleni Marimekkoa, mutta sitä juuri täydellistä ei ole koskaan tullut vastaan, ja opiskelijabudjetille rouhean hinnan vuoksi en ole viitsinyt ostaa mekkoa, joka on vain "vähän sinne päin". Joten mekkokaapissani on aina ollut yhden Marimekon kokoinen aukko.


Mutta sitten tuli Ahkeraliisa. Sen Marketta-kuosi tuo mieleen lämpimiä muistoja lapsuudesta; mummolassa taisi olla verhot, tai ainakin pöytäliina markettaa. Ihana graafinen, seitkytlukulainen kukkakuosi, joka varsinkin mustavalkoisena vie jonnekin hippiaikojen psykedeelisten julisteiden ja tussitöiden maailmaan.

Ja se malli: täydellinen. Juuri sopivasti tyköistuva miehusta, josta rinnat eivät kuitenkaan pompsahda tyrkylle. Ihana, lantiomakkarat peittävä levenevä helma. Käytännölliset taskut (rakastan taskuja mekossa ja mekkoja taskuilla!) ja täydellinen helman pituus. Materiaalikin on viileää ja rypistymätöntä puuvillaa. (Testattu on käytössä! Ei rypisty ainakaan kokonaisen päivän ja illan käytön aikana!)

Tämä ihanuus pääsi ensi kertaa päälleni tyttöjen piknikretkellä kesäisellä Tampereella. Mekko sopi täydellisesti iloiseen retkifiilikseen ja ympäröivään tyttöenergiaan. Tästä tuli heittämällä tämän kesän lempimekkoni. Erityisen ihastunut olen mekon keltaisiin yksityiskohtiin, jotka eivät ole liian räikeitä, mutta piristävät mustavalkoista kokonaisuutta huomattavasti.

Mekko: Marimekko, bolero ja korut Vero Moda, kengät ja hiuspanta Seppälä.

Muuten olen asukokonaisuuteen tyytyväinen, mutta kengät olivat hätäratkaisu. Mielestäni mekko huutaa kaverikseen keltaisia puukenkiä, mutten etsinnöistäni huolimatta ole sellaisia vielä löytänyt. Väliaikaisratkaisuksi nappasin Seppälän alekorista vaaleankeltaiset kangaswedget, jotka saavat kelvata puukkareiden löytymiseen saakka. Mustat ballerinat kun tuntuvat tähän asuun turhan turvalliselta ja tavanomaiselta valinnalta.

torstai 14. kesäkuuta 2012

Väriterapiaa

Eilen paistoi vihdoin aurinko ja aamu tuntui lämpimän kesäiseltä. Sen ja uusien hiusten kunniaksi halusin pukeutua iloisen värikkäästi, ja tietenkin mielellään mekkoon. Päädyin tämän kesän ihanimpaan väriyhdistelmään, oranssiin ja pinkkiin. Uskaltauduin ensimmäistä kertaa tänä vuonna laittamaan ohuen kesämekon ja ohuet sukkikset. Valinta oli sään puolesta oikein mainio, sillä iltapäivällä kotiin lähtiessä meinasi jopa tässä asussa tulla kuuma. Ihanaa, kesä on vihdoin täällä!

Asu sai paljon kehuja värikkyydestään ja raikkaudestaan. Jopa kaksi miestä tuli kehumaan vuolaasti! Tämä on saavutuksena suuri, sillä työpaikkani miehet ovat juuri niitä tyypillisiä, jäyhiä keski-ikäisiä suomalaismiehiä, jotka eivät osaa kehua ihmisiä ylipäätänsä mistään, saati sitten naisten ulkonäköä.

Ainoa ongelma asussa oli se, että mekko on todella ohutta ja läpikuultavaa kangasta. Se olisi siis ehdottomasti vaatinut alleen alushameen, jollaista en tietenkään omista. (Note to self: osta HETI alushame tai mielellään pari eri pituista. HETI! Ne tulevat oikeasti tarpeeseen!) Kuvittelin, että pärjäisin kuitenkin ihonvärisillä sileillä stringeillä, ihonvärisellä alustopilla ja sukkahousuilla. Virhe! Stringit kuulsivat silti läpi. Ei se kuulemma liikkuessa näkynyt, mutta lounasruokalassa olo oli kieltämättä hieman kiusaantunut.

Mekko ja neule h&m, korkkarit Seppälästä.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Viikon pakollinen housupäivä

Tiedättekö sen tunteen, kun mikään vaate ei oikein tunnu hyvältä? Kun joku aamu vaan kaikki tuntuu väärältä tai vähintään näyttää päälläsi aivan pöllöltä? Sellaisia päiviä varten mulla on takataskussa Maailman Mukavimmat Housut sekä Lempipaidoista Parhain. Tiedän, että näytän niissä lyhyenlännältä menninkäiseltä, mutta silloin kun on bad clothes -day, hätä ei lue lakia.

Eilen oli juuri sellainen päivä, joten eilinen oli suosiolla Viikon Housupäivä.

Maailman Mukavimmat Housut ovat Hölmöjen Myymälän kympin puuvillahousut, joiden hinta-laatusuhde on vertaansa vailla (Kyllä, housut ovat maksaneet alle 10 euroa, ja ne ovat olleet ahkerassa käytössä jo kohta kaksi vuotta!). Jos olisin alunperin tajunnut housuhen ylivertaisuuden niin istuvuuden, mukavuuden kuin laadunkin osalta, olisin ostanut niitä samantien kahdet. Tai kymmenet. Lempipaita on silkkiä, se löytyi viime kesänä Köpiksen Zarasta. Mieletön paita!Se on yhtä aikaa lämmin, viileä ja pehmeä kuin kesätuulen henkäys.Sitä paitsi rakastan perhosia.

Kävin töiden jälkeen kriisiavussa pelastamassa hiukseni taannoisen värjäyskatastrofin jäljiltä. Täytyy myöntää, että hieman hirvitti, sillä luottokampaajani oli kesälomalla, ja tuuraaja piti valita täysin ummikkona.  Kahden ja puolen tunnin terapiasession jälkeen varakampaaja onnistui loihtimaan harmaanvihreästä harakanpesästäni tämän suloisen ruskean pehkon. Nyt kyllä täytyy sanoi, että tykkään ja lujaa. Ikinä ennen en olekaan omistanut näin lyhyitä hiuksia, joten pientä totuttelemista tämä vaatinee. Mutta oikeesti, nää on jotenkin tosi ihkut ja symppikset. :)


Väriä en taaskaan onnisitunut loisteputkien loimotuksessa taltioimaan oikein kameran kennolle. Pääasia on, että vihreys on tiessään ja tilalla on miellyttävä lämmin vaaleanruskea ilmettä kirkastavin vaalein raidoinm ja leikkauskin on oikein toimiva.  Kannatti maksaa itsensä kipeäksi tällä kertaa, sanon minä.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Häähumua

Rakastan häitä! Jostain syystä lähipiirissäni vaan mennään todella nihkeästi naimisiin, joten aikuisaikana kokemani häät voidaan laskea yhden käden sormin. Tänä vuona pääsen kerrankin juhlimaan jopa kaksia häitä, jihuu! Tänä lauantaina olivat vuorossa niistä ensimmäiset, kun Miehen serkku meni naimisiin ruotsalaisen sulhasensa kanssa. Tiedossa oli siis kansainvälistä tunnelmaa ja komeita miehiä univormuissa, sulhasen isä kun sattuu olemaan Ruotsin kuninkaan adjutantti.


Alkukesän ollessa kyseessä päätin sonnustautua hieman lämpimämpiin varusteisiin, joten en lähtenyt matkaan ihan siinä ohuimmassa nirunarumekossa. Mekko on aivan tummansininen, oikea väritys jotain noiden kuvien väliltä.


Mekko on mielestäni aivan ihana, mutta muuten luukkini ei ollut aivan onnistunut. Mies kommentoi edellisenä päivänä juurikasvuani, eikä kampaajallani ollut enää aikoja, joten tein paniikkiliikkeen ja värjäsin hiukseni kotikonstein. VIRHE! Lopputulos oli toivotun tummanvaalean sijaan jotain vihreän ja harmaan välimaastosta, joten kaavailtu kiharakampaus vaihtui mahdollisimman simppeliin, harmaat latvat mahdollisimman hyvin peittävään nutturaan. Lisäksi liian tummaksi värjäytyneet hiukset saivat kasvoni näyttämään kalpealta ja meikin jotakuinkin valjulta.


Täydensin 50-luvusta inspiroituneen asuni asiaan kuuluvasti helmikoruilla ja italialaisilla yhteenkuuluvilla satiinikengillä ja -laukulla. Kokonaisuus oli niiden ansiosta ihan tarpeeksi huoliteltu, jottei tarvinnut hävetä, vaikka ihan putkeen tosiaan kokonaisuus ei mennytkään. Ensi häissä olenkin sitten kaaso, joten niihin panostetaan jo ihan eri mittakaavalla!

 Kuvien tahrat tulevat sitten likaisesta peilistä, ettäs tiedätte! Nauha ei kuulu mekkoon alunperin, vaan ostin sen mekon mittoihini sopivaksi kaventaneelta ompelijalta hetken mielijohteesta, kun tuo vyötärönseutu rupesi tuntumaan liian alastomalta. Mielestäni vyö toi mekolle hyvän viimeisen silauksen.


Mekko Pepperberry, kengät ja laukku Ash, silkkinen hartiahuivi Tie Rackistä. Nutturan kukkakoriste h&m.

Tässä vielä kaupan kuva mekosta. Väri on livenä todellakin paljon kauniimpi ja syvempi kuin tuossa kuvassa. Ja mielestäni mekko on parempi tuon vyön kanssa kuin ilman. Vai mitä mieltä olette?




Casual Friday

Perjantain pukeutumishaasteena oli työpäivä, jonka jälkeen piti jaksaa intensiivinen shoppailurupeama. Lisäksi tiedossa oli, että toimistolla olisi harvinaisen vähän porukkaa paikalla. Päätin siis pukeutua mahdollisimman rentoihin vaatteisiin, joissa olisi myös mukava käyskennellä kaupungilla pitkän työpäivän jälkeen. Siis ei kiitos korkeille koroille. Vaatteiden olla myös helposti riisuttavissa vaatteiden sovittelua silmälläpitäen.

Päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja laittaa heti päälle Lindexin uuden topin ja neuleen. Tummansiniselle sopii tietenkin kaveriksi kirkas punainen, ja ballerinat ovat sopivan rennot ja mukavat housuasun kaveriksi. Työkaverit kyllä vähän pyörittelivät silmiään mekottomuudelleni. Taitavat nähdä mut melko harvoin housuissa :D

Kaupungilla eräs vanhempi herrasmies tuli kehumaan pukeutumistani "klassisen tyylikkääksi ja suomalaisittain poikkeuksellisen pirteäksi valopilkuksi". Oli niin otettu, että nykyaikana löytyy "nuoria naisia, jotka uskaltavat pukeutua persoonallisesti ja tyylikkäästi." Eikä se tuntunut edes olevan kännissä! Kyllä nyt on blogisti hämmentynyt mutta onnellinen! Vaikka eivät nämä nyt NIIN erikoiset vaatteet sentään ole...



Housut ja ballerinat h&m, toppi ja neule Lindex, nahkalaukku Bagiore (ostettu nettikaupan alesta kahdellakympillä!).

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Haiseva vaateongelma

Tämänkertaisena puekutumishaasteena oli hajuongelma. Olimme nimittäin menossa työlounaalle etniseen ravintolaan, joka on herkullisen ruoan lisäksi tunnettu siitä, että sen jälkeen kaikki muutkin tietävät, missä olet käynyt. Ruoan haju nimittäin tarttuu todella tiukasti vaatteisiin, hiuksiin ja jopa laukkuihin. Tämä piti siis pitää mielessä, ja valita päiväksi vaatteet, jotka ovat helposti pestävissä.

Tällä kertaa mentiin siis rennolla linjalla. Käyttöön pääsi vanha Mangon kamelinruskea-mustaraidallinen neulemekko mustien legginsien kanssa. Mekko kestää pesun neljässäkympissä, jolla haju onneksi saatiin kokonaan pois. Laukkua en edes uskaltanut ottaa mukaan, vaan päätin pärjätä pelkällä clutch-tyyppisellä puhelinkotelolla, joka toimittaa samalla lompakon virkaa. PVC-pintaisena se ei onneksi tartuttanut itseensä hajua pahemmin, vaan sen kanssa selvisin tuulettamisella.



Mekko Mango, kengät Wonders, aurinkolasit Rayban. "Laukkuna" siis tämä:
Michael Kors iPhone Wristlet


torstai 7. kesäkuuta 2012

Lempimekkopäivä

Pysyäkseni sinisessä teemassa päätin heti laittaa päälleni jotain sinistä. Vuorossa siis aivan ihana Pepperberryn farkkumekko. Myös Lindexiltä ostamani uusi neuletakki pääsi heti käyttöön. Tästä asusta tuli heti yksi ehdottomista lemppareistani: mekko on ohutta ja joustavaa denim-stretchiä ja se istuu päälle todella hyvin. Neulekin on todella pehmeän tuntuinen päällä. Aivan mielettömän mukavan tuntuinen asu! Eikä mielestäni yhtään hullumman näköinenkään.


 Pinkeillä asusteilla sininenkin asu näyttää pirteältä:


Mekko Pepperberry, neule Lindex, kengät Seppälä, laukku Esprit, huivi h&m.